perjantai 8. tammikuuta 2016

Talvi

Mulla ei ole sinänsä mitään talvea vastaan, pidän lumesta ja jopa pienestä kylmyydestäkin. Ainakin se voittaa kurakelit ihan mennen tullen.
Nää pakkaset nyt tuli vaan vähän yllättäen ja isoin ongelma on ollut auto.. Maanantaina yritin lähteä käymään lääkärissä näyttämässä olkapäätäni, mutta uskollinen hoppani ei käynnistynytkään. Lopulta akun vaihdon jälkeen se suostui lähtemään käyntiin ja toimi loppupäivän moitteettomasti. Käytiin sitten Annen kanssa kaupungilla ja pudotin Mustan Sydneyn Wahlstenille Johannalle topattavaksi. Ja muutaman vastinhihnan vaihtoon. On pitänyt kyseinen satula viedä jo aikoja sitten, mutta aina se vaan on jäänyt. Eikä sitä nyt ole edes hetkeen juuri käytetty kun Musta on ollut sairaslomalla.
Kyseinen satula on palvellut mua uskollisesti jo lähemmäs kymmenen vuotta (ainakin yheksän) ilman mitään ongelmia. Toppaukset oli vieläkin tasaiset, mutta kieltämättä kasaan painuneet ja himpun kovat. Mä olenkin siellä alla käyttänyt Mattesin padia jo pari vuotta, kun toppausten kasaan painumisen vuoksi se jäi Mustalle hieman väljäksi ja sen huomasi ratsastaessa hevosen liikkeestä. Padissa ei mitään korotepaloja ollut sisällä vaan ihan pelkkä padi riitti 'kaventamaan' satulaa tarpeeksi.
Ostin myös uuden kypärän itselleni, kun edellisestä on lippa murtunut. Muuten kypärä ei kyllä natise ja vaikuttaa ehjältä, mutta.. Horseprolta sattui löytymään sopivan kokoinen ja mallinen hyvin edullisesti. Ainoa miinus on väri: tummansininen. Mutta mun kisatakki on myös sininen, joten ehkä se ei ole maailman kamalin juttu. Näillä pakkasilla en ole kyllä vielä uutta kypärää käyttänyt, kun se on sen verran hyvin ilmastoitu etten todennäköisesti tarkenisi se päässä.

Kaupunkireissun jälkeen menin Mustan kanssa ilman satulaa tunnille mukaan, jossa mentiin paria puomia. Tuli samalla taas vähän totutettua Mustaa toimimaan tuntioloissa, josko se pian pääsisi taas normaalin työrytmiin. Vähän se oli sen oloinen, että lähtis kaverin perään pukkilaukalla, mutta sain estettyä sen aikeet nopealla reagoinnilla ja ennakoinnilla. Puomien väliin tehtiin siirtymiä ja lopuksi vain laukattiin molempien yli. Oikeaan kierrokseen me jopa päästiin sillä viidellä askeleella, vasen laukka on tällä hetkellä vielä sen verran nöpömpää, että sinne tuli poikkeuksetta se kuusi. Melko vilakkaa oli, mutta uusien kenkien ja toppavaatteiden voimalla selvisin hyvin.

Tiistaina mun auto ei enää lähtenytkään käyntiin. Onneksi olin varautunut tähän menemällä porukoille, joten pääsin lääkäriin iskän kyydissä. Eipähän tarvinut missata toistakin aikaa.. Tallille en päässyt, joten hepolaiset sai pakkasvapaan. Keskiviikkona lainasin sen verran isin autoa, että käväisin tallilla vähän köpöttelemässä Mustan kanssa. Naamaraukka meinasi jäätyä, muuten tarkenin ihan ok, kun ilman satulaa meni. Musta oli vähän vaisu liikkumaan, joten mentiin ihan rehellistä mummoravia tasaiset pätkät ja ylämäet käveltiin. Käytiin siis meidän pienellä ylämäki-alamäki lenksalla, ei tosin menty loppuun asti, kun edettiin sen verran hitaasti. Takaisin päin jopa laukattiin pieni pätkä, mutta Musta ei tavoistaan poiketen innostunut edes siitä. Karsinasta sillä oli hirveä kiire takaisin ulos, kun joutui siellä hetken odottamaan että muut hepolaiset poistuisi käytävältä ja sen aikaa että Annen kanssa käytiin ruokkimassa pihattopollet. Nyt pakkasilla sekä pihatto että iso tarha on saanut vapaan heinän ja ponit on ainoita, joille se vielä annostellaan. Helpottaa hommia ja pihattolaiset näin pakkasilla sen vapaan heinän tarvitseekin, jotta pysyvät lämpösinä. Vellolla on onneksi sellainen rasvakerros, että sitä ei tunnu pakkaset hetkauttavan ollenkaan. Ratsastamisen olen jättänyt sillä nyt väliin, kun varpaat ei tarkene jalustimissa ja ilman satulaa en tuolla viitsi vielä lähteä kokeilemaan. Se yritys päättyisi kuitenkin hankeen. Lisäksi Vello hikoaa todella helposti, joten senkään puolesta ei viitsi kovilla pakkasilla sitä juuri liikutella. Kevyt juoksutus voisi tietty olla yksi vaihtoehto. Onneksi Vello ei ole palellut, kun mulla on sille tällä hetkellä vain sadeloimi ja fleece, molemmat ihan jonninjoutavia tälläisillä pakkasilla. Musta on saanut toppaloimen niskaansa, vaikka eipä sekään ole näyttänyt rasvakerroksensa alla palelevan.

Nyt vaan pitää odotella pakkasten lauhtumista, että saa dieselin liikkeelle..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti