Russimestaruuskilpailut

Heinäkuun keskimmäinen viikonloppu vierähti Liedossa ja Turussa, jossa käytiin taas Katinkan kanssa pyörähtämässä Russimestaruuksissa. Katinkallahan on vuodelta 2013 russimestaruus (eli yli 12v. sarja) ja vuodelta 2014 superminirussimestaruus (eli alle 7v. sarja). Välisarjan voitto on jäänyt uupumaan useampana vuonna, vaikka sitä parhaimmillaan ollaan oltu vain pistettä vailla ja kakkossijalla. Useana muuna vuonna on tullut jostakin sarjasta sijoitus 3 parhaan joukkoon, välillä kahdestakin sarjasta.

Russimestaruuksissa olemme käyneet joka vuosi vuodesta 2012 lähtien, kun ensimmäisen kerran tajusin tällaista järjestettävän. Osana vuonna kyseessä on ollut cup-tyyppinen kilpailu, jossa on ollut 3-4 osakilpailua (koulu ja este), mutta muutamana viime vuonna vain yksi osakilpailu kumpaakin ja peräkkäisinä päivinä. Eli mestaruus ratkeaa sekä koulu- että estekilpailuiden perusteella, ei siis riitä että poni on hyvä vain jommassa kummassa. Katinka on onneksi tasaisen vahva molemmissa.

Vuonna 2012 Katinkalla kilpaili kaksi ratsastajaa Tuuli nuorempien sarjassa ja Henna vanhempien sarjassa, silloin oli vain russimestaruus ja minirussimestaruus. Osakilpailut olivat tällöin kolmessa eri paikassa pitkin kesää ja viimeisessä ratsastettiin samana päivänä sekä koulu- että esteosuus. Katinka suoritti näin siis 4 rataa yhtenä päivänä ja ehkä väsymys vähän kostautui viimeisellä esteradalla, koska sieltä muistaakseni tuli yksi puomi alas. Molemmat tytöt olivat omissa sarjoissaan toisia, Henna vielä tasapisteillä voittajan kanssa, mutta voittajalla oli kouluosuudesta paremmat pisteet, jolloin voitto meni hänelle.

Seuraavan vuonna panostettiin enemmän ja vain Henna kilpaili Katinkalla, viimeistä osakilpailua lukuunottamatta. Sinä vuonna kaikki 4 osakilpailua oli eri paikoissa ja me matkattiinkin eteläisessä Suomessa aina Turkua ja Kaarinaa myöden. Viimeinen osakilpailu oli meillä omalla tallilla esteiden muodossa. Henna suoritti tasaisen hienosti ottaen voitot kahdesta koululuokasta ekassa osakilpailussa (toinen verkkana, toinen itse kilpailuluokka), samoin seuraavan osakilpailun kahdesta esteluokasta. Kolmannessa osakilpailussa Henna meni vain yhden koululuokan Katinkalla, mutta varma voitto ja toisessa luokassa nappasi voiton toisella mukana olleella (ei russ-) ponilla. Prosentit noista Katinkan voitoista oli 70% ja päälle, ihan mieletön fiilis oli mullakin kentän laidalla. Viimeisessä osakilpailussa oli pakko taipua ja jäädä toiseksi, mutta mestaruus oli kuitenkin varmistettu. Vasta ratsastustaan Katinkalla aloitteleva Vilja hyppäsi silloin minimestaruusluokassa, johon sen juonisti ilmoitin ja voitollaan varmisti tuolloin kolmossijan kyseistä sarjasta, vaikka ei siis muissa osakilpailuissa ollutkaan käynyt.

Henna oli venähtänyt pituutta ja päätettiin tuon murskavoiton jälkeen antaa muillekin sijaa ja Katinkalla lähtivät kilpailuihin seuraavana vuonna Vilja minirussisarjaan ja Veronica (5v.) superminirussisarjaan. Kummallakaan ei juuri kokemusta kilpailuista, varsinkaan koulukilpailuista. Kyseisenä vuonna kisattiin 4 osakilpailua, joista viimeiset kaksi taas samana päivänä. Nämä olivat paikassa, jossa kouluosuus mentiin maneesissa ja esteet ulkona. Sarjat meni niin päin, että molemmat ehtivät hypätä ensin ja sitten mennä kouluosuuden. Nuorimpien sarjaan kuuluu avustaja, tai siis avustajaa saa käyttää. Koska Veronica on ratsastanut hyvin pienestä pitäen, olin avustajana vain radalla (koulussa radan ulkopuolella) kertomassa mitä seuraavaksi radalla tulee (jos vaikka unohtuu) ja mihin esteelle nyt käännettiinkään, muuten Veronica ratsasti jo tuolloin viisi vuotiaana itsenäisesti kaikki suorituksensa. Veronica voittikin sarjansa helposti ja Vilja jäi pisteellä häviölle omassa sarjassaan. Viimeinen koulurata ei ollut kummaltakaan kovin terävä suoritus, väsymys näkyi sekä kuskeissa että ponissa.

Yhtien kisojen ruusuke saldo.. neljä luokkaa, joissa ainakin kolmesta sijoitus, sen lisäksi kokonaiskilpailuiden ykkös- ja kakkossijat. Lisäksi joskus russikisoissa sai kaikki sijoittuneet vielä tollaset vihreet ruusukkeet, niin ponilta loppu kirjaimellisesti pää kesken. Nauran silti aina tälle kuvalle, kun facen muistoissa tulee vastaan :D

Väliin mahtuu pari vuotta, jolloin sijoituksia ei tullut kummassakaan sarjassa (paitsi Vertsulle superminissä kakkossija 2015) ja nyt molemmat onkin siirtyneet jo seuraaviin sarjoihin, ollen sarjansa nuorimpia ja näin ollen ehkä himpun hankalampi pärjätä. Vertsullekin on kouluosuuteen tullut helppo C ohjelma raviohjelman asemesta eli pitää saada poni myös suorittamaan laukassa. Kaikki jotka ovat Katinkan kouluradalla nähneet tietävät ettei se todellakaan ole helppoa. Katinkahan on muuten tasaisen varma suorittaja koulussa, mutta se tasan tietää ettei ratsastajalle ole raippaa ja yleensä vähän laiskottelee kulkemistaan. Viljan ohjelmaksi taas vaihtui helppo B eli keskiaskellajejakin pitäisi saada ponista ulos, että joo.. kokoaminenhan on Katinkalle ihan superhelppoa, mutta tuo venyminen..

Vanhat postaukset

Ratsukot kuitenkin suorittivat hienosti kisoissa, tällä kertaa kouluosuus oli ensimmäisenä päivänä (viime vuonna toistepäin) ja Katinka suoritti yllättävän reippaasti. Varsinainen harjoittelu oli jäänyt molemmilla vähän vähälle, Viljahan tosin ratsastaa Katinkaa itsenäisesti noin kerran viikossa, mutta kouluohjelmaa ehdittiin harjoitella vain kerran viikolla ennen kisoja. Vertsu taas ei ole juuri Katinkalla tänä vuonna ratsastanut, kerran pakotettiin se maastoon meidän mukaan, josta kyllä tykkäsi ja edellisviikonloppuna harjoiteltiin kouluohjelmaa ja otettiin muutamia hyppyjä eli todella vähäisellä harjoittelulla mentiin.
Vertsu kuitenkin tsemppasi ja ratsasti ihan siistin ohjelman (tais olla nyt viides kerta koulukisoissa) ja malttoi jopa ratsastaa niihin kulmiin huolellisesti. Laukan kanssa oli vähän ongelmia, kun poni nosti molemmat laukat väärin ja ensimmäisen korjasi vasta kulmassa ennen kokorataleikkaata eli meni keskiympyrän siististi vastalaukassa (ohjelma oli he C:1), tuomari oli melko ankara ja rokotti näistä aika paljon (siihen nähden että luokka oli 7-12 vuotiaille) ja Vertsu saikin kahdesta kohtaa ykköset ja yhdestä kolmosen. Olin aika radan reunalla ja sain Vertsulle kuiskattua että vaihtaa laukan, kun ei hän vielä itse osaa katsoa kumpi laukka on, mutta valitettavasti poni nosti uudelleen laukan ja tosiaan teki keskiympyrän (rikkomatta) kokonaan vastalaukassa. Ympyrä oli kyllä tieltään hyvä ja laukka pysyi tahdikkaana, ei mikään helppo juttu siis. Toisen laukan poni onneksi vaihtoi sitten vähän aikaisemmin.. nuo kolme kohtaa laski kuitenkin yhteispisteitä niin paljon, että kokonaisprosentiksi tuli tasan 50. Muuten pisteissä oli paljon 5,5 ja kutosia eli ihan jees suoritus.
Vilja taas sai poniin aika kivastikin liikettä ja pysymään tasaisella tuntumalla. Viljan oli myös keskityttävä kulmiin huolellisesti, jotta teille jäisi enemmän tilaa ratsastaa. Katinka alkoi kuitenkin väsyä, mikä näkyi laukkaohjelmassa, jossa se ei oikein edennyt kunnolla. Ensimmäiseen keskilaukkaan Vilja sai jonkinlaisen eron näkymään, mutta toisessa poni ei vain reagoinut mitenkään. Ekasta keskiravista tuli kuitenkin 6,5 pistettä, mikä on Katinkalle jo tosi hyvä suoritus. Laukannostot oli melko työn takana ja ratsastajan naama alkoi punoittaa loppua kohden (kelikin oli kyllä lämmin, onneksi klippasin Katinkalle leveän vauhtiraidan viikkoa aiemmin). Prosentit oli kuitenkin jossain 64 tienoilla ja vain yhdellä pisteellä eroa voittajaan. Sijoituksena siis toinen sija. Vilja on kyllä kehittynyt ihan mielettömästi.
Poni jätettiin karsinaan lepäämään tuoreen ruohon kanssa, jota meillä oli sille mukana heinäksi ja itse lähdettiin Turkuun syömään ja kylpylähotelli Caribiaan lillumaan. Ilta menikin mukavasti siellä.

Vertsu on kyllä kasvanut kovasti, nyt alkaa pohkeet jo osua poniinkin :D

Katinkan etutukka tötterö xD

Sunnuntaina vuorossa oli esteet. Kenttä oli onneksi kasteltu kunnolla, jolloin pohja ei ole ihan niin pehmeä (huomattavasti kuitenkin raskaampi kuin meillä kotona eli syö ponin vauhtia entisestään). Rata oli molemmilla sama, joten tytöt kävelivät sen yhtä aikaa Annen kanssa. Vertsulla oli hyvä rata, mutta harmistukseksi poni kompastui vähän juuri ennen yhtä estettä, jolloin sitten pysähtyi sen eteen. Olisi vaatinut ratsastajalta aika paljon tukea tuossa vaiheessa, jotta olisi pystynyt hyppäämään siitä. Vertsu teki nopean voltin ja jatkoi rataa, aika oli jopa tuon kiellon kanssa luokan kärkipäässä, mutta kielto tosiaan toi virhepisteitä, jolloin ei päässyt sijoille. Korkeus Vertsun luokassa oli huimat 40cm.
Vilja näki siis, että poni pystyy kyllä kääntymään pienesti toisessa vaiheessa ja saikin näin ratsastettua ihan huippu ajan, vaikka poni muuten eteni huomattavasti hitaampaa laukkaa kuin osa kilpakumppaneista. Viimeiseen asti jännitettiin (Vilja aika lopussa), sillä edellispäivän kouluvoittaja starttasi viimeisenä. Me toivottiin hänelle maksimissaan kolmossijaa, jolloin Vilja olisi voittanut kokonaiskilpailun, mutta ratsukko suoritti varmasti, vaikkakaan ei ajalla pärjännyt Viljalle ja tulivat luokassa toisiksi. Kokonaiskilpailuissa pisteitä oli siis molemmilla tasan yhtä paljon. Säännöt kuitenkin sanoo, että tasapisteissä kouluosuus merkkaa enemmän, joten Vilja jäi kokonaiskilpailuissa toiseksi. Mahti suoritus silti, Viljahan kisaa tässä sarjassa vasta toista kertaa eikä hänelläkään noita koulukisoja turhan paljon ole takana. Estekorkeus oli tosiaan vain 60cm eli sellainen mukavuuskorkeus Katinkalle. Luokka palkintoina Katinka sai hienon mustan riimun, jossa melko runsaasti timangikoristeluja, naurettiinkin että laitetaanko talvella tarhariimuksi ja katsotaan kuinka nopeasti timangit katoaa, sekä harmaan satulahuovan, jossa onneksi coolmax-vuori. Itse en osta nykyään muunlaisia huopia, kuin noita hengittävä vuorellisia. Huopa on itseasiassa tällä hetkellä Katinkalla käytössä.

Tässä näkyy Katinkan väsymys: etujalat vaan roikkuu..

Voittajan on helppo hymyillä. Katinka on jotenkin supersöpö tässä

Kaiken kaikkiaan ihan mukava russiviikonloppu siis. Ja käytiinhän me toki shoppailemassa Börjesillä, kun se kerran siinä vieressä on.. mulle tarttui mukaan oranssit jännesuojat Vellolle, tosin koossa full, mutta vertasin niitä horsecomfortin cob-kokoisiin, jotka Vellolla on kisasuojina, niin eroa oli alle sentti. Uskalsin siis ostaa. Qhp-merkillä kun suojissaan ei ole kuin ponya ja fullia. Pony taas näytti Mustalle hyvältä koolta. Lisäksi ostin lisää ötökkämyrkkyä,alennuskorvahupun Vellolle (tosin kotona huomasin, että olikin kokoa pony, eli meneekin varmaan Mustalle, tosin mahtuu juuri ja juuri Vellollekin), pari kisanumeroa lisää (kotona olevat on jotenkin tosi isokokoisia ja nää sellasia vähän pienempiä) ja Katinkalle uuden jouhiharjan.

Edit: lisätty kuvia (15.8.)