Katinkan kuulumisten vuoro (ja kuvatulva)

Russikisojen jälkeen olikin aktiivisempi kisapätkä edessä molemmilla tytöillä. Veronica hyppäsi Epronilla ja Vilja Katinkalla. Kävimme kerran Nastolassa, kaksi kertaa Takkulassa ja väliin mahtui vielä tallinkin kisat. Kisarutiiniahan ei saa kuin kisaamalla, joten välillä on hyvä ottaa tälläinen aktiivikausi, kun siihen mahdollisuus on. Vaikka on se kyllä rankkaa, jopa taustajoukoille. Lapsia kun ei voi yksin kisoihin lähettää, vaan jonkun pitää ponit kuljettaa ja muutenkin auttaa perillä. Lisäksi en mielelläni laita Katinkaa mihinkään yksin, kun sen lastautuminen koppiin ei ole mitenkään varmaa, jos sitä ei tehdä tietyllä tapaa.

Nastolassa molemmat hyppäsivät 60 ja 70cm, ekalla radalla pari pikku kämmiä ja Vilja tuli toisella radalla viimeisellä hypyllä alas. Toiseen vaiheen viimeinen este oli pysty-pysty yhden askeleen sarja. No Katinka veti sitä kahdella mini askeleella, vaikka väli oli pikkuponi väli (pidennettiin isoille poneille ja hevosille, sen takia tytöt lähti ensimmäisinä molemmissa luokissa, kun olivat ainoita pikkuponeja). Sanoin, että jos tulee hyvin sisään, niin menee leikiten yhdellä askeleella. Toisessa luokassa tulikin hyvällä isolla hypyllä, mutta Vilja ei ollut varautunut ja jäi jälkeen sen verran, että tasapaino petti ja oli vähän kaulalla. Koska b-osa oli niin lähellä, ei ollut ponilla mitään mahdollisuuksia hypätä ja se nätisti pysähtyi esteen eteen ja Vilja luisui kaulaa pitkin alas. Ei onneksi sattunut, mutta pettymys oli tietenkin kova. Varsinkin kun oli hienosti päässyt niistä pelottavista porteista ja lankuista yli, mitkä tuotti vaikeuksia matalammalla radalla. Ainakin Vilja oppi sen, että ponin pää täytyy pitää ylhäällä. Jos se pääsee laskemaan päänsä alas, niin se on vähänkin erikoisemmilla esteillä varma kielto ja saattaa kieltää ihan perusesteillekin. Kun nenä on sopivasti ylhäällä, menee ponikin yli. Seuraavilla estevalkku kerroilla edessä olikin sarja-harjoituksia sekä lankkuesteitä.

kuten näkyy, ei se 70cm mikään ongelma ponille ole..

Tallinkisat samoilla korkeuksilla sujui taas ongelmitta. Eikä se korkeus ongelma ollut noissa ulkopuolen kisoissakaan, kun poni hyppää tuon 70cm aika pienellä vaivalla, kunhan vaan viitsii hypätä. Enemmänkin kyse on juuri rutiinin puutteesta ratsastajan puolelta.

Robbyn valkuista syksyllä

Robbyn valkusta. Tän kerran jälkeen saatiin ohjeeks laittaa muuri joka kerralle, kun Katinka vähän ylihyppää sitä. Seuraavalla kerralla tytöt ei kuitenkaan jaksaneet raahata sitä, niin sitä seuraavalle Robby olikin jo piirtänyt sen ratapiirrokseen :'D

ponilta katosi karvat.. Robbysta

porttiakin voi vähän varuiksi hypätä korkeammalta, Robbysta

poni teki vähän jättihyppyjä ja yllätti kuskia, Robbysta

Robbysta

Robbysta

Takkulassa käytiin pariinkin kertaan, ensin shettisten- ja vuonojen mestaruuksien estekisoissa, joissa Viljalla tuli 60cm radalle jo ekalle esteelle harmittava kielto. Poni hämääntyi jostain asiasta, joka ei liittynyt esteeseen edes mitenkään ja havahtui liian myöhään. Loppurata meni siististi. 70cm olikin sitten jos jonkinmoista härpäkettä esteiden alla ja Viljaa alkoi jännittää. Jännitys oli niin kova, että sen näki päälle päin ja kuuli jopa radan laidalle, kun Vilja hoki hypyissä Katinkalle hyvä hyvä. Kolme ensimmäistä estettä meni ongelmitta, mutta neljännen alla oli pelottavat joutsenet ja lisäksi este sijaitsi vielä ihan yleisön edessä. Tosin yleisö ei Katinkaa mitenkään haittaa. Poni pääsi taas klassisesti laskemaan päänsä alas ja rupesi kyllä empimään jo todella kaukaa. Urheasti Vilja kuitenkin ratsasti perille asti, mutta koska ponin nenä oli jo niin alhaalla, niin pysähdyshän siihen tuli ja Vilja kiepsahti kaulan yli, tosin aika kauan sinnitteli siinä kaulalla.

ei voi mitään, Katinka vaan on söpö!

tähän okserille tuli ne kammottavat joutsenet seuraavaan luokkaan, ihan tohon puomien eteen järkyttämään poni-rukkaa

Seuraavat kisat oli Takkulassa jo parin viikon päästä, ja nyt Vilja meni sitten matalampiin luokkiin. 50cm tuntui kuitenkin Viljastakin jo todella matalalta ja 60cm meni täysin ongelmitta, jopa hieman kuskia jännittävä muuri. Lyhyillä teillä ja seminopealla kipityksellä päästiin 3. sijalle asti!

hirvee muuri :D

Vilja on epätoivoinen kun Katinka ei suostu höristämään korviaan yhtään

korvahupulle tapahtui jotain..

Katinkan mielipide tästä typerästä poseeraamisesta

Parin viikon tauon jälkeen Vilja lähti Katinkan kanssa koulukisoihin Takkulaan ja siirryttiin suoraan he C:stä K.N. Specialiin, siinä kun on vähän enemmän jo tehtävää. Oli ensimmäinen kerta kun en saanut tuomarilta lupaa käyttää häntäremmiä, tähän asti kaikki tuomarit on siihen luvan antaneet. Ei siinä mitään, kyllähän tuo sileällä kyydissä pysyy kun kuski osaa kuitenkin istua nätisti. Otin vielä varmuuden vuoksi ennen radalle menoa punaisen rusetinkin hännästä pois, vaikka se kyllä sääntöjen mukaan pitäisi olla sallittu, varma on kuitenkin aina varmaa. Katinka kulki ihan nätisti, enemmän voisi olla draivia (kuten aina) ja vasen laukka ei noussut kuin vasta pääty-ympyrällä eli yhdestä kohtaa nolla pisteet. Tuloksena kuitenkin 58,4% tosin arvostelu oli melkoisen löysää. Rata ei silti ollut mitenkään huono vaan melko tasainen. Verkassa saatiin yksi ihan mieletön laukasta pysähdys, jossa poni oikeasti kokosi itsensä ja pysähtyi tosi ryhdikkäänä. Sanoin Viljalle, että toi tunne siihen laukasta käyntiin siirtymiseen, niin ei mitään ongelmaa. Radalla ongelma tosin oli se, että laukka hädin tuskin pyöri eteenpäin, vaikka kuski parhaansa yritti, niin eipä sitä paljon voinut koota. Pitäisi vaan päästä koulukisoihinkin enemmän, jotta siihen tulisi rutiinia.

mites toi poni nyt noin paksun näkönen on?

tuskien taival vihdoin ohi :D

Vielä oisi tälle ulkokaudelle ainakin kahdet estekisat Takkulassa edessä..

Takkulassa pääsee kahlailemaankin

hyvät kisat!

Sori kuvaoksennuksesta, oli vaan niin kivoja kuvia ja Katinka jää yleensä vähemmälle huomiolle täällä blogissa..