Musta

Mä oon ajallisesti vielä heinäkuulla ja yritän kirjottaa ylös jotakuinkin kaiken oleellisen. Tästä tulee todennäköisesti hyvinkin sillisalaatti-postaus, mutta mutta.. Paitsi, että sen estääkseni jaankin loppukesän menot hevosittain eri postauksiin.. jes, kyl mä oon fiksu xD

Russikisaviikonlopun jälkeisellä viikolla Musta meni tunneilla alkuviikon ja itse kiipesin selkään keskiviikkona alkeistunnin jälkeen. Musta tuntui ravissa hassulta, ei varsinaisesti ontunut ja ulospäin ei juuri mitään näkynyt, mutta reippaammassa ravissa se otti oikealla etusella lyhyempää askelta. Ratsastelin hetken, mutta asia ei muuttunut miksikään. Jalasta itsestään en löytänyt mitään huomautettavaa. Seuraavana päivänä uusiksi, nyt oikeassa etusessa oli selkeästi enemmän nestettä kuin vasemmassa. Käynti oli hyvää ja nöpöhölkkä ravi myös ongelmatonta, liikkeen rajoittuneisuuden huomasi vasta reippaammassa ravissa. Sanoin Annelle, että ottaa sitä sellasille lasten tunneille, missä mennään lähinnä rauhallista ravia ja käyntiä, kun liikutus ei vaivaa pahentanut. Nesteet lähti hyvin liikutuksessa. Hyppääminen laitettiin nyt jäihin, kevyttä liikutusta jatkettiin.
Tätä tehtiin pari viikkoa, mutta mitään muutosta ei oikeastaan tapahtunut. Välillä liikkuminen oli ehkä huonompaa, välillä parempaa. Yhden tuntsarin ontumisen takia myös Musta lähti yömaastoihin heinäkuun lopulla ja oli ekan maaston jälkeen vähän huonompi ja tokan maaston jälkeen ontui selkeästi käynnissä, vaikka maastot oli rauhallisia. Viiden päivän laidunloman jälkeen liikkui kuitenkin puhtaan oloisesti, joten lähdin varovasti lisäämään liikutusta ja otin pari kokeellista kavalettihyppyäkin. Elokuussa lähdettiin taas risteilylle ja vedin lähtöpäivänä normaalin maaston, jossa Musta liikkui tosi hyvin, aika paljon ravipätkiä ja muutama reippaahko laukkapätkä. Sitten hepat laitsalle ja kohti Tukholmaa, jossa tuhlasin ihan liikaa rahaa..
Tiistaina takaisin tullessa Musta oli taas selkeästi huonompi eikä kyse ollut mistään jäykkyydestä. Päätin koettaa vielä osteopaattia, joka tulikin seuraavana viikonloppuna ja löysi oikeasta lavasta ylhäältä kunnon jumin. Katsottiin ensin poni liikkeessä ja sitten hoidettiin. Samalla Anzu hoiti ekaa kertaa myös Vellon, jolle sain pienen pepun-taivutus -ohjeen. Sillä on vähän selkäranka perästä kääntynyt oikealla, kuten hevosilla yleensä johonkin suuntaan kääntyy (siis lähinnä lihaksisto vetää kieroon), varsinkin nuorilla joita ei vielä ole ratsastuksella autettu suoriksi.
Seuraavana päivänä Musta oli varsin jäykkä, mutta sitä seuraavana jo parempi eli käsittely kyllä auttoi. Ongelmaa se ei silti kokonaan poistanut. Hoito uusittiin viikon päästä ja jumia ei enää ollut, mutta epäpuhtaus silti jatkui, suunnaksi siis klinikka. Itsellä epäilynä ollut jo hetken aikaa kintereet, koska oireilu oli hyvin samankaltaista kuin edellissyksynä, jolloin patit todettiin. Koska Sani oli myös ontunut epämääräisesti etujalkaansa, varattiin sille samalle päivälle. Saatiin aika tosin vasta puolentoista viikon päähän varauksesta (syyskuun alkuun), mutta itse onneksi piikitetyn olkapään takia vielä saikulla, niin ei tarvinut ruveta töitä sumplimaan. Meillä on nykyisin lähes mahdotonta saada extempore vapaita, mitkä ennen onnistui melko helpostikin..

ennen saikkua Robbyn treeneistä

Klinikalle lähdettiin keskiviikko aamuna, melko aikaisin, kun täältä matkaa Viikkiin on kuitenkin pari tuntia. Perillä oltiin ajoissa ja hepat pääsi heti sisään. Mustaa juoksutettiin suoralla ja ympyrällä, jossa vasemman takajalan ontuma spontaanisti 2/5, pehmeällä vähemmän. Halusin vielä kuvauttaa kintereet, kun kerran klinikalla asti oltiin ja muutoksia viime syksystä ei oikeastaan ollut yhtään. Molemmat kintereet piikitettiin kortisonilla ja päivän karsinalevon jälkeen alkoi kahden viikon kävelykuuri, joka on jo edennyt yli puolen välin. Sen jälkeen saa palata normaali työskentelyyn, olettaen että hevonen ei onnu.

Pidän Viikin klinikasta, koska siellä on monta eläinlääkäri ja usein spesialisteja muista maista vierailemassa. Eläinlääkärit voivat konsultoida toisiaan, jos on jotain mystisempää ongelmaa, lisäksi Viikkiin on melko helppo päästä motarilla ja se on kohtuu edullinen. Musta hoidettiin Viikissä myös edellissyksynä, joten siinäkin mielessä oli järkevintä mennä sinne.