Juhannuksen perinteistä viettoa..

Tai siis mulle tää on ihan perinteistä Juhannusta jo..

Juhannusviikolla oli tallilla taas estekisat, tällä kertaa keskiviikkona iltakisoina. Olikin ihan kunnon kisojen tuntua, kun tuli myös ulkopuolisia. Menin Vellolla vain yhden radan (60cm), koska seuraavana päivänä piti olla Robbyn valkku (yllättäen ei sitten ollutkaan, kun Robbyn auto hajosi matkalle). Ensimmäinen kerta, kun en mennyt ekaan luokkaan joka pääsee verkkaamaan kentälle, vaan piti Vellonkin kanssa mennä tekemään hypyt alakentälle. Aluksi se oli siellä vähän ihmeissään, että voiko täälläkin hypätä, mutta muuten ihan asiallisesti. Ei ollut myöskään moksiskaan vieraista hevosista. Rata meni kivasti, vaikkakin ehkä ihan himpun liian reippaassa vauhdissa. Tahti pysyi kuitenkin aika tasaisena, laukkoja ei tarvinut korjata ja hypyt oli hyviä. Aikaa en vieläkään ratsasta Vellolla, mutta tein muutamissa kohdissa lyhyehköt tiet, koska niissä pääsi sujuvasti.

2. esteellä. Eka oli tuo punainen ja musta lankku oli nelonen.. aika kiva rata..

Mustan kanssa hypättiin 70cm (arv. A.2.0) ja 75cm (arv. C) napaten molemmista luokista kolmossijat. Vauhti ei kyllä tälläkään kertaa päätä huimannut, mutta tarpeeksi lyhyet tiet auttoivat. Vilja kiisi Katinkan kanssa 60 ja 70cm luokissa kakkossijoille! Nehän parantaa koko ajan :D

Tää on linjalta ja näyttää siltä että kuski yrittää himmailla.. Käytettiin eka kerran martsaa rataesteillä.

Edellispäivänä käytiin Milan kanssa maastossa ja otin tällä kertaa alleni Mustan, jotta sain sitä vähän avuille seuraavan päivän kisoja varten, Mila pääsi siis koettamaan suurta valkeaa. Torstain valkun peruuntuessa sai molemmat vapaa päivän. Perjantaina käytiin alkuiltapäivästä pitkässä maastossa. Alun perin oli tarkoitus mennä Mimmin, Milan, Tuiken ja Viljan kanssa, mutta Milalla oli pitkään töitä, niin mukaan lähti sitten vielä Siiri Ruupellaan ja Kia sekä Nea Oromiksella ja Bobbylla. Itse otin Vellon ja Musta sai vielä toisen vapaan toipuakseen kunnolla kesäleireistä. Mentiin reilu pari tuntia ja aika reippaastikin, Foriola oli kuulemma seuraavan päivänä väsynyt, Sani taas ei, eikä Vellonkaan kunto loppunut kesken kaiken, vaikka sitä sai vähän jopa ratsastaa eteen. Katinkan silmät vielä perinteisesti pyöri loppuun asti ja se olisi ollut valmis vetämään toisen samanmoisen lenkin heti perään, mummolla on kyllä niin teräksinen kunto..

Alkaa tää koulukin sujua tältä pariskunnalta. Eräältä estetunnilta ennen kisoja.

Sen verran perinteistä poikettiin, etten tänä Juhannuksena varsinaisesti hypännyt. Pauliina oli kyllä Beetun kanssa maisemissa, mutta Beetu oli saanut jostain haavan suuhunsa, joten Pauliina skippasi meidän jo perinteeksi muodostuneet Juhannushyppelöt. Lauantaina Mustan kanssa kyllä vähän menin kavaleteilla jumppista ja taivuttelin sitä muutenkin kentällä. Se oli vapaapäivistä huolimatta mukavan vetreä selästään, mutta taipumisen suhteen huomasi kyllä että ei olla paljon ehditty treenailemaan. Väistöillä ja avo-sulku -siksakeilla poni kyllä notkistui melko helposti. Päivä oli ihan järkyn kuuma, joten melko nopeasti lähdettiin kentältä maastoon Mimmin kanssa, joka pääsi kokeilemaan suurta valkoista satulan kanssa. Mimmin kanssa on opetettu Velloa ilman satulaa ratsastukseen niin, että olen taluttanut Mimmiä tarhalle pari kertaa. Ekalla kerralla Vello oli kyllä tosi järkyttynyt tapahtuneesta, mutta eiköhän se pikku hiljaa tähänkin hommaan totu.

Tyypillistä Katinkaa: jos hyppää tarpeeks korkeelta, ni ei tarvi vetää etusia niin ylös..

Sunnuntaina menin Vellon kanssa puomitunnille. Alkuverkan avotaivutukset sujui yllättävän hyvin, maastossa kun en ole juuri ravissa päässyt niitä treenaamaan Vellon tarjotessa aina laukannostoa. Jonkin verran avoa tehtiin myös puomien päällä, jotta saatiin hepat oikeasti suoristumaan. Siitäkin Vello oli ihan ihmeissään, mutta suoritti ilman draamaa. Laukassa huomasi, että edellispäivän maasto hieman painoi jaloissa, laukkaa ei saanut juurikaan lyhennettyä, ainakaan muutamaa askelta pidempään. Meinasi laukkapuomit jäädä jalkoihin ja linjakin välillä kadota.

Tällä viuhkalla oltiin Vellon kanssa vähän vaikeuksissa, kun oletin sen lähtevän normaalipaikasta, mutta se halusikin katsoa ensin lähempää ja ottaa pikkuaskeleen, minä makasin sitten esteen jälkeen vähän kaulalla. Mustalle viuhkatkin on tietty jo tuttu juttu.

Kisoista, 75cm