Mustan kanssa käytiin pariin kertaan Norilon valkussa Takkulassa, joista toisesta taisinkin ehtiä kertoa, sen lisäksi käytiin kerran Jokimaalla instituutin uudella maneesilla Pinja Immosen valkussa. Poni oli ihan super, liikkui hyvin ja hyppäsi mielellään. Sille toimiva liikutus systeemi oli alkuviikosta kevyitä lasten tunteja ja muutaman kerran itse selässä koulua. Torstaina kunnon revittelymaasto, jossa paljon pitkällä askeleella reipasta laukkaa. Perjantaina sitten kunnolla kouluratsastusta ja lauantaina lasten tunnin jälkeen pikainen läpiratsastus. Tämä siis ohjelma jos estevalmennus oli sunnuntaina. Silloin se ehti palautua hyvin torstain maastoilusta, mutta oli vielä notkea ja selkä hyvin auki kunnon laukkailusta. Nää maastorevittelyt on Mustalle tärkeitä etenkin talvisin, kun yöt ollaan karsinassa ja kentällä ei yleensä pääse niin hyvin menemään kuin kesäkelillä.
Muuten hyppäsin Mustalla pientä kotona (pohjien niin salliessa) ja keväällä kun estevalmennukset alkoivat, siirtyi Musta Viljan hypättäväksi.
Vilja ja Musta Takkulassa |
Tähän mennessä ratsukko on ehtinyt kisata molemmissa tallin kisoissa ja yhdissä Takkulan kisoissa, jossa hienosti tulivat kolmansiksi sekä 60cm että 70cm luokissa.
Vilja ja Musta tallin ekoissa kisoissa |
Katinka tosiaan on välillä ollut epämääräinen liikkuessa, joskin liike on parantunut tunnin edetessä. Poni ei aro mitään kohtaa jalassa (jonka kyllä tekee jos siellä jotain vaivaa on, on niin herkkä niistä), eikä osteopaattikaan ole löytänyt mitään sellaista mikä voisi aiheuttaa. Satulan alle on kyllä ollut pakko laittaa lampaankarva, kun lihakset vaan pikkuhiljaa alkaa tippua, varsinkin kun liikutus laadullisesti kevenee Katinkan tehdessä lähinnä alkeis-/lastentunteja. Löysin sille sopivan mittaisen vatsapanssarin ja vaikka hieman epäilinkin joustollisen vyön toimivuutta Katinkalla, on satula tuon panssarin kanssa pysynyt tosi hyvin paikoillaan. Lampaankarva satulassa aiheutti sen, ettei vanha vyö lasten käsissä oikein meinannut yltää kiinni, vaikka itselläni sen kanssa ei vaikeuksia ollutkaan. Panssari on himpun pidempi ja lisäksi se on nahkaisena ihanan helppo pitää puhtaana kurakeleilläkin. Ah, nahkavyöt, mikä ihana keksintö. Vähän köyhempi heinä talvella aiheutti hetkellistä laihtumista (liikaa Katinkan tapauksessa), vaikka heinää sai erittäin runsaasti, niinpä nostettiin mysliannosta puoleentoista litraan, joista puolikkaan sai aamuisin. Sen verran ehti juuri pupeltaa kun muita vietiin ulos. Katinka on ehkä maailman hitain syömään, mikä kyllä itsessään on ihan hyvä ominaisuus hevosella, mutta joka välillä aiheuttaa odottajalle harmaita hiuksia. Poni palautui onneksi nopeasti takaisin normaalipainoisen näköiseksi eikä vieläkään siis näytä 22-vuotiaalta vaikka sellainen onkin.
Lentävä karvapallo :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti